Mitä lajivalmentaja oikeastaan tekee? Ulkopuolelta katsottuna nosework-valmennus saattaa näyttää siltä, että kouluttaja rakentaa etsintäalueen, tekee kätkön ja katselee kun koira etsii. Todellisuudessa suuri osa työstä tapahtuu aivan muualla.
Minulle valmentaminen on ennen kaikkea havainnointia, ongelmanratkaisua ja koiran ohjaajan oman koiranlukutaidon kehittämistä.
Pienillä havainnoilla voi olla suuri merkitys
Valmennustilanteessa tarkkailen jatkuvasti sekä koiraa että ohjaajaa. Miten koira liikkuu etsintäalueella? Milloin sen käyttäytyminen muuttuu? Miten se reagoi ohjaajan toimintaan? Entä mitä ohjaaja tekee, miten hän ohjaa ja asettuu etsintäalueelle sekä miten hän lukee koiran reaktioita?
Joskus havainto voi olla hyvinkin pieni. Huomaammeko esimerkiksi, että koiran nenä alkaa nousta tietyssä kohdassa ylöspäin? Voisiko tämä kertoa korkealla sijaitsevasta kätköstä? Tai katkeaako koiran etsintä aina kun ohjaaja liikkuu tai laittaa käden taskuun?
Tällaiset yksityiskohdat voivat olla harjoittelun ja koiran osaamisen kehittymisen kannalta merkittäviä.
Valmentajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on sanoittaa näitä havaintoja ohjaajalle. En kuitenkaan ajattele, että omat havaintoni olisivat aina absoluuttisia totuuksia. Haluan mieluummin herätellä ohjaajaa pohtimaan asioita kanssani.
Oletko huomannut tämän? Mitä ajattelet tuosta koiran toiminnasta? Mitä luulet, tapahtuuko etsinnässä juuri nyt jotakin erityistä?
En halua antaa vain valmiita vastauksia
Minulle on tärkeää ettei ohjaaja jää valmennuksessa vain vastaanottamaan ohjeita ja odottamaan, että kerron oikean vastauksen.
Saatan esimerkiksi kysyä, onko koira mielestäsi nyt hajupilvessä vai onko se jo tarkentamassa kätköä. Tai onko etsintäalueella mielestäsi vielä kätkö vai onko koira jo löytänyt kaikki hajut? Onko jokin kohta etsintäalueelta jäänyt tarkastamatta tai onko koira aiemmin reagoinut jossain kohtaa hajupilveen?
Näissä kysymyksissä ei tarvitse pelätä väärää vastausta. Tarkoituksena ei ole testata ohjaajaa, vaan harjoitella yhdessä havainnointia ja koiran käyttäytymisen tulkitsemista. Kun ohjaaja oppii tunnistamaan oman koiransa toimintaa, hän pystyy myös paremmin arvioimaan, milloin koira tarvitsee apua ja milloin sille kannattaa antaa työrauha.
Jos koira on vielä hajupilvessä ja työskentelee itsenäisesti, ohjaajan ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Toisaalta joskus koira tarvitsee pienen tuen päästäkseen etenemään etsinnässä.
Tätä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä haluan valmennuksissani kehittää, koska siitä ei ole hirveästi iloa, että kouluttaja tunnistaa asiakaskoirasta nämä reaktiot, mutta ohjaaja ei.
Ongelmanratkaisu on iso osa työtäni
Havainnoinnin lisäksi lajivalmentaminen on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Työssäni yhdistyvät teoriatieto, käytännön kokemus ja kyky soveltaa niitä erilaisiin tilanteisiin.
Olen vuosien varrella nähnyt valtavan määrän erilaisia koiria, ohjaajia ja etsintätilanteita. Kun näkee viikoittain kymmenien koirien treenejä, oma silmä harjaantuu tunnistamaan erilaisia ilmiöitä. Silti vastaan tulee jatkuvasti myös uusia ja yllättäviä tilanteita, joissa pääsee miettimään miksi näin tapahtui ja miten tästä voidaan edetä. Juuri se tekee työstäni kiinnostavaa!
Ongelma ei aina ole suuri tai edes ulospäin kovin näkyvä.
Esimerkiksi koiran ilmaisu saattaa alkaa katketa hieman liian aikaisin, koska koira ennakoi ohjaajan löytöilmoitusta ja palkkamerkkiä. Tällöin voidaan treenata erikseen sitä, että löytöilmoitus ei tarkoita koiralle samaa asiaa kuin palkkamerkki vaan koira ilmaisee niin pitkään kunnes ohjaaja antaa sille palkkamerkin.
Joskus taas tarvitaan suurempi suunnitelma. Jos koiran ilmaisussa on selkeä haaste, voimme hetkeksi vähentää etsintäharjoittelua ja siirtyä vahvistamaan ilmaisua erillisenä taitona. Harjoitteluun rakennetaan selkeät välivaiheet koirakohtaisesti ja näitä asioita voi halutessaan treenata myös kotona valmennuskertojen välissä.
Ratkaisua ei siis etsitä vain yksittäiseen harjoitukseen, vaan pyritään miettimään ja ymmärtämään kokonaisuutta. Mistä mahdollinen haaste johtuu ja miten sitä kannattaa lähteä purkamaan.
Jokaisella koiralla on oma tapansa ratkaista ongelmia
Yksi noseworkin kiinnostavista puolista on myös se ettei ongelmanratkaisu näytä aina samalta eri koirien välillä.
Sama kätkö voidaan löytää ja ratkaista monella eri tavalla. Olen nähnyt esimerkiksi koirien ratkaisevan matalan kätkön kiipeilemällä yläkautta kun taas toinen koira on lähtenyt ratkaisemaan sitä suoraan alhaalta maasta käsin.
Koirien yksilöllisyys näkyy myös niiden työskentelytavoissa ja haluan antaa sille tilaa. Meidän tehtävämme ei ole tehdä kaikista koirista samanlaisia etsijöitä, vaan auttaa jokaista koiraa löytämään toimivia tapoja työskennellä. Yksilölle tulee antaa tilaa ja mukauttaa harjoitukset eri yksilöille sopiviksi. Samaa harjoitusta voidaan muokata eri koirille niin, että onnistumisia ja oppimista tapahtuu.
Haluatko oppia lukemaan omaa koiraasi paremmin?
Olipa kyse pienestä yksityiskohdasta etsinnässä, ilmaisun haasteesta tai siitä, ettet oikein tiedä, mihin harjoittelussa kannattaisi seuraavaksi suunnata, tilanteen tarkastelu ulkopuolisen silmin voi auttaa paljon.
Juuri tätä varten olen kehittänyt Noseklinikan.
Noseklinikassa pääsen tarkastelemaan sinun ja koirasi treenivideoita samalla tavalla kuin livevalmennuksissani. Teen videoiden päälle henkilökohtaisen analyysin, jossa sanoitan havaintojani koiran ja ohjaajan toiminnasta, nostan esiin mahdollisia haasteiden taustalla olevia tekijöitä ja annan ehdotuksia harjoittelun jatkamiseen.
Sinä kuvaat treenisi, kerrot mihin kaipaat apua ja saat henkilökohtaisen videoanalyysin viikon kuluessa. Palvelua voi hyödyntää mistä päin Suomea tahansa.
Sinun ei tarvitse olla ison ongelman äärellä. Joskus jo pieni kysymys auttaa sinua ja koiraasi etenemään tässä hauskassa ja monipuolisessa lajissa laadukkaasti eteenpäin.
Tutustu Noseklinikkaan enemmän täältä: valoisalla.fi/noseklinikka
